A Kuvassa Sallisten talon pohjoispääty järvenpuolelta kuvattuna tammikuussa 2008.

Alue, jolla projektiin kuuluvat talot ovat, sijaitsee Joutsantien varressa, sen pohjoispuolella - Niirasentien risteyksen ja melkein kuivettuneen Kankaistenjoen uoman kohdilla. Kaikki tontit ovat lohkaistu Liukkosen suuresta tontista (Niirasenlahti, urheilukenttä, ja vanha kaatopaikka). Kaikilla tontin omistajilla on myös venepaikka Niirasenlahdella.

Talo (=Jokela) on vanha hirsitalo, joka on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Talon rakennutti kanttori Matti Radakko. Sen jälkeen talossa on asunut poliisi Aarne Tyrväinen. Salliset ostivat talon Kangasniemen Osuuspankilta 1994 ja se remontoitiin 1995.

Remontin aikana Salliset asuivat ulkorakennuksessa, jossa on myös sauna ja autotalli asuintilojen lisäksi. Perhe asui siellä jälleen v.2005, kun laajennusremontti isommassa talossa alkoi. Ulkorakennuksessa Sallisilla on ollut useampi vuokralainen, silloin perhe itse sitä ei ole asuttanut. Nykyään (helmikuu 2008) piharakennuksessa asuu Terhi Auvinen.
Vielä 60-luvulla veneillä pystyi soutamaan ulkorakennuksen taakse, vedet olivat silloin korkeammalla. Nykyisin alue on hyvin samanlainen, kuin umpeenkasvanut Kankaistenlampi koulun lähellä. Märkää ja upottavaa maata, pitkillä heinillä varustettuna. Rakennuksessa oli kanoja ja muita kotieläimiä vielä Tyrväisen aikaan. Tätä rakennusta on pitänyt useamman kerran korjailla likavesivahinkojen takia.
Talon takana ojan varrella, oli myös pieni punainen aitta, mutta Salliset myivät sen vuonna 1996, johonkin päin Vaimosniemeä.

Pieni punainen aitta sijaitsi aikoinaan tässä kuvassa näkyvän tiilikasan kohdilla. Taustalla näkyy puron takaa Iida Viinikaisen asuinrakennus.
Iida Viinikaisen talo on nykyisin lähinnä tyhjänä, tosin Viinikaisen tytär omistaa talon ja käy siellä silloin tällöin. Iida Viinikainen oli ompelija.
Markku Laitinen kertoo, että talon alakerrassa asusti aikanaan myös Lauri Lahtinen perheineen. Täällä Markku näki ensimmäisen kerran televisiolähetyksen.

Poliisi Aarne Tyrväinen siis asui aikanaan tässä talossa. Markku Laitinen kertoi hänen olleen kova kalamies. Tyrväinen oli usein käynyt kalalla Markun isän, Viljo Laitisen, kanssa. Hänen aikanaan tontti oli loistava paikka kovalle kalamiehelle, sillä järven ranta ulottui aivan Tyrväisen pihaan saakka.
Ari Marttinen muistelee, että pihalle lentäneet jalkapallot olivat haettava pois, yön pimeyden turvin. Syynä tähän oli enemmänkin Tyrväisen vaimo kuin itse Aarne Tyrväinen. Tyrväinen itse ei moisista olisi välittänyt, vaan olisi antanut poikien pelata palloa vaikka koko päivän.

C Sallisten talo kuvattuna 'Kankaistenjoen' puolelta. Vanha vuolaanakin virrannut jokiuoma on kuivunut puro-ojaksi. Entinen tielinja Jyväskylään kulki aivan talon eteläpuolitse. Nykyistä Laitisten taloa edeltänyt rakennus sijaitsi hieman lähempänä Niirasentietä, jolloin vanha tielinja kulki lähes Laitisten nykyisen talon kohdilta.
Vanha tie ylitti joen tämän kuvan ottamiskohdalla. Paikalla oli ennen jykevä puukantinen kivisilta, nykyisin vain betonilla suojattu viemäriputki toimii ojan kohdalla siltana naapuruston kissoille.

Vanhan jokiuoman ylittää enää tämä betoninen viemäriputkien suojakansi. Uuden sementtisen sillan tehtävä on suojella jätevesiputkia, jotka kulkevat sen sisällä. Sen sisällä saattaa myös puhdasvesiputketkin?

Markku Laitinen kertoo: Silta, jonka päällä entinen tielinja kulki oli jo kadonnut, kun olin nuori. Jäljellä olivat vaan sillan tukikivet, joita oli paljon. Joki oli leveä, sen yli ei ollut helppo hypätä. Tämä oli eräs lapsuuteni leikkipaikoista. Joki virtasi silloin vielä hyvin, siinä uitiin, pestiin pyykkiä. Joen varrella kasvoi myös mesimarjaa vielä 60-luvulla

Alakerran ikkunasta kuvattu Joutsantien ja Kankaistenjoen kuivuneen puron suuntaan. Joutsantie näkyy taustalla itälänsisuunnassa, keltainen talo on entinen Vilho ja Maire Marttisen asuinrakennus (Törmälä) ja aivan vasemmassa reunassa näkyy Iida Viinikaisen taloa.

Tämä ikkunanäkymä on edelliseen verrattuna päinvastaiseen suuntaan eli talon toisesta päädystä ylös pohjoiseen Niirasenlahdelle - entinen joenuoma jää oikealle. 60-luvulla vesi oli vielä huomattavasti korkeammalla ja suurin osa kuvan alueesta oli veden alla.

Kankaistenjoki: Alkaa Säynätlammelta/Puulalta, urheilukentälle vievän poikkitien lähistöllä Kankaistenjoki levenee, kun useampi pikkupuro liittyy yhteen. Se virtaa sieltä Kankaistenlampeen, joka siis sijaitsee Kankaisten koulun ja urheilukentän välissä. Siitä se virtaa isojen teiden ( Joutsantie ja Keskustie ) alitse. Kuvassa Kankaistenjoki kulkee oikeasta etunurkasta suunnilleen keskelle kuvaa ja sitten se kääntyy hiukan oikealle päin. Kuvassa melko kaukana oleva Niirasenlahti näkyy oikealla puoliskolla kuvaa. Keväisin tältä paikalta näkee yleensä paljon joutsenia. Vielä pari vuotta sitten oja tulvi lumien sulaessa ihan kunnolla. Keväisin vettä taitaa olla ojassa eniten, lumien takia. Kesäisin se on lähes aina pohja melkein kokonaan kuiva tai sitten siinä ei virtaa vesi ollenkaan vaan se seisoo paikallaan ja kasvaa umpeen. Sekä Kankaistenlampi että -joki alkoivat menettää pinnankorkeuttaan ruoppausten ja tierumpujen valmistuessa.

Tässä ikkunanäkymää länteen, Niirasentie kulkee talon editse pihakuusten takana ja Albinintie kulkee taustalla näkyvien punaisten Marttisten talojen vasemmalta puolelta länttä ja Liukkosenmäkeä kohti - entistä Jyväskylän tielinjaa seuraillen.

Vanha tielinja kulki Tyrväisen talon ja Laitisten talon (vanha) välistä ja jatkoi Albinintietä pitkin Liukkosenmäelle. Tämän tielinjan käyttö kuitenkin loppui jo siihen aikaan, että Markku Laitinen ei edes muista sitä.

D Laitisten talo: Nykyisten omistajien Markku ja Mirjami Laitisen isä, Viljo Laitinen, aloitti talon rakennuksen 1960. Tontilla oli myös ulkorakennus melko kauan aikaa. Se sisälsi saunan, ulkohuussit, ja lisäksi tilat siankasvatusta varten (yleensä yksi sika kerrallaan), ulkokaivosta saatiin vedet taloon. Viljon vaimo Elsa hoiti talon eristämisen itse.

Ari Marttinen, "Karkee-Veikko" Marttisen poika läheisen Albinintien naapuritalosta, oli Laitisten pojan, Markku Laitisen hyvä ystävä jo lapsuusvuosina ja kertoi, että tämä talo oli kuin toinen koti hänelle. Ari myös kertoo kuinka hyvä ihminen Elsa Laitinen oli, ja samanlainen muistikuva naapurista on Sallisillakin.
Viljo Laitinen on tehnyt suurimman osan Kangasniemen kaivoista. Hän oli kova kalamies ja kävi myös usein metsällä. Hän kävi usein kalalla naapurinsa, toisen kovan kalamiehen, Aarne Tyrväisen kanssa. Metsällä hän kävi joka viikonvaihteessa Veikko Marttisen ja Emil Mannisen kanssa. Saaliina oli usein piisameita ja oravia, joita tuohon aikaan yleensä metsästettiin. Talo rakennettiin Laitisten vanhan talon paikalle. Elsan ja Viljon lapsista toinen (Mirjami) on nykyään Suomen verohallituksen johdossa.

E Albinintien varrella (Niirasentien risteyksestä alkaen) sijaitsi kuvaushetkellä Karkee-Veikko Marttisen poikien Raimo ja Ari Marttisen talot. Tässä kuvassa vanhempi risteyksen puolelta - eli "Rami" Marttisen talo.

Rami Marttisen talo (Veikko Marttisen aikaisemmin): Talo on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Talo sijaitsee Niirasentien ja Albinintien risteyksessä. Marttiset muuttivat taloon 1955-56. Edelliset asukkaat olivat Mikkolat.
Ari kertoi, että entisestä saunasta, joka oli rakennettu pehmeälle savimaalle, meni saunanlattia usein rikki. Veikko Marttinen päätti täyttää koko saunan alusen metallilla ja niinpä sauna alkoi pikkuhiljaa kallistua kohti naapurien tonttia.

Ari Marttisen talo on seuraavana, kun kuljetaan edellisestä Marttisen talosta Albinintietä eteenpäin Liukkosenmäelle päin. Talo on Rakennettu 1982 ja 1989 lisäyksenä tuli aittavarasto. Ari Marttinen asuttaa taloa perheineen.

Veikko Marttinen: Hänet tunnettiin lempinimellä "Karkee-Veikko" Marttinen. Lempinimensä "karkee" hän sai siitä syystä, että kiroili paljon. Hän asui perheensä kanssa talossa, joka on ensimmäisenä Albinintielle käännyttäessä.
Kuvaushetkellä hänen poikansa asuivat samalla tontilla, tosin tontilla oli toinenkin talo, jossa toinen hänen pojistaan, Ari Marttinen, asui. Veikko oli kova metsällä kävijä ja hän omisti paljon oravannahkoja, näin muistelee naapuri Markku Laitinen.
"Karkee-Veikko" metsästi myös hirviä ja jäniksiä. Taisteli myös sodassa ja haavoittuikin keuhkoihin osuneesta luodista. Parantumisen jälkeen sijoitettiin muihin hommiin, mutta palasi vielä rintamalle. Hän ei kestänyt nuorten keltanokka-upseerien komennusta uudessa paikassa (muutama ärräpää taisi paikalla kaikua) ja lisäksi rintamalla oli myös viisi nuorempaa sisarusta - hän tunsi velvollisuudekseen palata rintamalle. Sodasta hän palasi rikkinäisen olkapään kera (syynä oli osunut luoti).

Poliisi Edvard Pynnösen asuinrakennus sijaitsi Joutsantien ja Albinintien välissä, Marttisen Arin taloa vastapäätä. Talon yksi nurkka oli kiinni Joutsantien varrella kulkevaa jalkakäytävää, näin lähellä tietä talo sijaitsi. Nykyään paikalla ei ole kuin talon täytetyn kaivon jäänteet ja talon pohjan jäännökset.
Pynnösten perunapellon paikka oli Niirasentien alun vasemmalla puolella, ennen Albinintielle kääntymistä. Nykyisin paikalla kasvaa koivuja. Myös Pynnösen talossa oli, aivan kuten Tyrväisessäkin, tuima emäntä - pallot oli myös siltä pihalta parempi hakea pois pimeällä, muistelee Ari Marttinen.